Pakko laittaa tänne pieni pätkä ohjeistuksista, mitä olen Tansanian päästä saanut reissuun liittyen ja lähinnä nyt parille ekalle päivälle. Siellä Tansaniassa siis asuu ja työskentelee ylen ystävällinen Leena, joka on (Kiitos Herralle!) auttanut mua kaikissa käytännönasioiden järjestämisessä... hostellit ja muut majapaikat, bussiliput, taksikuskit, ruuat, raha-asiat, stailaus neuvontaa afrikkalaisittain, aikataulujen fiksaus jne. Toisin sanoen siis ihan kaikessa! Oon hurjan kiitollinen kaikesta avusta. Totaali ummikkona ja niin länsimaalaisena kuin olen, meno Tansaniaan olisi ollut huomattavissa määrin hankalampaa, ilman Leenan neuvoja. Suosittelen tällaisten kontaktien hankkimista! Mutta niin, se maili...
"Se aamu, kun lähdet bussille, on sulle TOSI, TOSI aikainen aamu. Sun täytyy lähteä majapaikasta ennen klo 6. Et ehdi saada aamupalaa etkä ehdi hoitaa mitään muitakaan asioita silloin. Bussimatka on pitkä ja se alkaa aikaisin aamulla. Istut bussissa noin 9,5 - 11h, riippuen, miten matka menee. Siinä matkalla on pari lyhyttä taukoa. Allan (luottotaksikuski) vie sut bussille ja neuvoo sut oikeaan bussiin. Bussiasema on sellanen paikka, jossa ei ole mukava seikkailla yksin. Paikka, jossa jäät pois bussista, on HALALI (crossroad of ILEMBULA). Voin sitten kirjoittaa sulle tekstarin sun matkan aikana ja näytät sen bussin konduktöörille. Bussi, jolla tulet, menee Mbeyan kaupunkiin eli ihan Tansanian etelärajalle. Hyvin todennäköisesti sun bussilipussa tulee lukemaan Mbeya, mutta sinä jäät pois paljon ennen Mbeyaa."
Täytyy myöntää, että pikkasen alkaa jännitämään tuo tokan päivän bussimatka sinne johonkin tienristeykseen. Täältä kotikulmilta katsottuna matka näyttää tuntemattomalta ja pitkältä. Mutta seikkailumieltä vaan kehiin ja hyvä tulee. Tähän loppuun vielä hyvä lisäys Leenalta, mielessä pidettävää... ihan tänne Suomen kotioloihinkin. Rohkaisevaa.
"Afrikkaan tuleminen on sellanen Jumalan varaan heittäytyminen. Jos ei elettäis Jumalan varassa, sitten tarina olisikin aika toinen... Täällä saa usein kokea Jumalan avun ja huolenpidon tosi konkreettisesti arjessa, koska niin moni asia on sellainen, johon emme voi itse vaikuttaa, vaan roikumme Jumalan varassa."
keskiviikko 20. helmikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti